16.09.2016 Blog

Lost Blog # 8: Lost In Musiikkikirjasto

Metso Live Lasten Hautausmaa


Todellisen #lostinmusic-hengen mukaisesti suomalaisten kirjastojen musiikkihommat ovat olleet aikamoisessa turbulenssissa viime aikoina. Viimeisin esimerkki tästä lienee, kuinka ristiriitaisen vastaanoton sai Tikkurilan kirjastoon avautunut karaokehuone. BBC teki tempauksesta juttua ja ruotsalainen media oli kiinnostunut. Suomessa taas lähinnä päiviteltiin ja itseruoskinta alkoi.

Vaaditaanko karaokeisännältä kirjastoammatillista osaamista? Tavoitellaanko tässä nyt populistisesti pikavoittoja? Olemmeko kadottaneet kirjaston?

 

Yleisten kirjastojen musiikkiosastot ovat fantastinen keksintö ja monella on niistä hyviä muistoja. Musiikkikirjastojen identiteetti rakentui 1980-luvulla ja vahvistui nopeasti päätuotteeksi muodostuneen CD-levylainauksen myötä 1990-luvulla. 2000-luvun alussa äänitetyn musiikin kuluttaminen muuttui. iPod, iTunes ja myöhemmin Spotify ja muut suoratoistopalvelut ovat vaikuttaneet lainauslukuihin dramaattisesti.

Kertooko tämä kuitenkaan kaikkea? Mikä on musiikkia kirjastossa?
 

 

On lyhytnäköistä ajatella, että yhden formaatin lainauksen lasku osoittaa musiikin olevan kirjastossa tarpeetonta. Musiikki nimittäin on lähtökohtaisesti monimediaista. Äänitepuolella formaatteja tulee ja menee, nyt digipuolen nousun lisäksi innostus retroiluun kasettien ja vinyylien kautta polttelee. Lisäksi on tilastollinen fakta, että esimerkiksi meillä Metson musiikkiosastolla musiikkikirjojen ja nuottien lainausvolyymi on pysynyt 20-30 vuotta samalla vakiintuneella tasolla. Näiden realiteettien taustalla meidän tehtävämme on inspiroida ihmiset harrastamaan ja kuuntelemaan musiikkia. Eri aikoina tarvitaan eri keinot.

Silti on otettava nöyrästi vastaan, että yksinomaan hyllyssä olevan aineiston löytämiseen keskittyvä kirjastopalvelu on nykyisin liian yksipuolinen ja herkkä konsepti. Kyse pitäisi olla siitä, miten ja miksi kokoelma on olemassa, ja millä tavalla kokoelmasisällöt nostetaan esille.

Meidän Metso LIVE -tapahtumasarjassa ovat esiintyneet muun muassa Olavi Uusivirta, Risto, 22-Pistepirkko, Pekko Käppi ja Death Hawks. Tilaisuuksien ydinajatus on esitellä kokoelmia. Artistit vinkkaavat ja suosittelevat teoksia, jonka jälkeen on livesetin aika.

 

 


Sisällöt, yhteistyö ja innostus. Kolme avainsanaa, joiden avulla musiikkikirjastot voivat toimia uskottavasti vuonna 2016. Tarvitsemme asiantuntijuutta ja ammattilaisia, mutta osaamista pitää lähestyä toisesta kulmasta. Lopulta kyse on työntekijöiden osaamisalueiden venyttämisestä.

Tarvitaan yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja musiikkifestivaalien ja muiden kumppanien kanssa, omien vahvuuksien tunnistamista ja uudelleen määrittelyä sekä ennen kaikkea positiivista tukea ja motivaattoreita.

Muistan lukeneeni jonkin musiikkikritiikin yhteydestä, että uudella artistilla on kaksi tapaa luoda merkityksiä tai menestyä omalla sarallaan:

Tehdä musiikkia täysin ainutlaatuisella ja erilaisella tavalla - tai - tehdä se mitä muut tekevät, mutta paremmin kuin kukaan muu. Sama pätee niin työelämään kuin kirjastojen kehittämiseen. Uskalletaan erottautua!

Me, Metson musiikissa, tarjoamme asiakkaille monipuolisesti musiikkisisältöjä, parasta musiikin asiakaspalvelua sekä tiloja ja tilaisuuksia musiikkinautintojen äärelle. Nähdään pääkirjasto Metson parvikerroksella (erityisesti ensi vuonna uusissa remontoiduissa tiloissa) ja pidetään yhteyttä!

 Jarkko Rikkilä
Kirjoittaja on Tampereen pääkirjasto Metson musiikkiosaston palvelupäällikkö. 

https://www.facebook.com/MetsonMusiikkiosasto/
https://twitter.com/MetsonMusiikki
https://www.youtube.com/user/TampereenKirjasto

EVERY BAND WANTS TO BE FOUND

Yhteistyössä / In Collaboration With:

Musiikki ja Media -logo EN 

 

tiketti-logo   Gramex-logo Nem Agency logo   Citysound Osuuspankki-logo   TAMK Suur-Tampere FUN-logoBand On The Web -logo     Dream Hostel & Hotel Logohliljeroos-logo-web.png